KymiRing tarjoaa monipuoliset kouluttautumismahdollisuudet aina henkilöautoista raskaaseen kalustoon. Myös kaksipyöräisten ajokoulutus on mahdollista. Radalla on käytössä mm. liukkaan kelin harjoitteluosuudet, esteharjoitteluradat, sivuluisusimulointi ja nopeusnäytöt. Ajokoulutusratakokonaisuus soveltuu hyvin myös ajoneuvotestaukseen.
Ajokoulutuskeskuksen radan ja palveluiden suunnittelussa on noudatettu alan viimeisintä suunnitteluosaamista. Radan pääsuunnittelusta vastaa itävaltalainen Test & Training International, jolla on kahdenkymmenenviiden vuoden kansainvälinen kokemus ajokoulutuskeskusten suunnittelusta ja toteutuksesta.
Koulutuksen osallistujilla on mahdollisuus tehdä virheitä turvallisessa ympäristössä ja tehdä omat johtopäätöksensä. On luonnollisesti tärkeää, että kuljettajat saavat "oikeita" kokemuksia. Koulutettavilla on mahdollisuus oppia virheistään, seurata muita ja vertailla itseään toisiin. Kaikki opetusradat rakennetaan siten, että on mahdollista katsoa, kun muut kuljettajat tekevät harjoitteitaan. Yhdessä kouluttajan/opettajan radion välityksellä antamien ohjeiden ja selitysten kanssa tämä kasvattaa oppimisen ja opetuksen tehoa huomattavasti.
Test & Training System -järjestelmä sisältää monitoimisten opetusratojen modulaarisen järjestelmän. Opetusmoduulit on laadittu pitkän ajo-opetuskokemuksen ja -osaamisen pohjalta. Opetusmoduulien rakenne ja varustus mahdollistavat tehokkaan ajokoulutuksen useille opetusryhmille.
KymiRing-ajo-opetuskeskuksessa on neljä ajoturvallisuuden opetusmoduulia. Kaikki moduulit ovat henkilöautojen, pakettiautojen, kuorma-autojen, linja-autojen ja perävaunullisten ajoneuvojen käytettävissä.
Test & Training System -järjestelmä perustuu opetusmoduulien monitoimikäyttöön. Järjestelmän ymmärtäminen edellyttää, että hylätään yhdelle harjoitteelle varatun yhden opetusradan ajatus. Tässä järjestelmässä yhdistetään joukko erittäin määrätietoisia harjoitteita kattavaan opetusohjelmaan. Osa harjoitteista voidaan tehdä eri opetusmoduuleissa, mikä mahdollistaa useiden osallistujaryhmien samanaikaisen opetuksen riippumatta opetusryhmien opetusohjelmista. Näin ollen eri ajoneuvoluokkien ja opetusryhmien opetusryhmiä, joilla on eri opetusohjelmat, voidaan opettaa samanaikaisesti.
Opetusmoduulit on suunniteltu niin, että niitä voidaan yhdistää eripituisiksi käsittelyradoiksi. Käsittelyradoissa voidaan hyödyntää liukkaita opetuspintoja ja yksittäisten ratojen opetuslaitteita. Joissakin opetustarkoituksissa käsittelyratoja käytetään yhdistämättä liukkaita alueita. Opetustavoitteista riippuen käsittelyradat voidaan suunnitella ajettavaksi nopeasti tai vaihtoehtoisesti sisältämään tiukkoja mutkia ja hitaasti ajettavia osuuksia.
Käsittelyratoja voidaan käyttää niin kuljettajien perusopetukseen kuin edistyneiden kuljettajien opettamiseenkin. Liikenneturvallisuusopetuksen lisäksi käsittelyratoja voidaan käyttää ekologisen ajotavan, ennakoivan ajotavan ja hälytysajoneuvojen kuljettajien koulutukseen.
Pisin käsittelyratakokonaisuus, 2340 metriä, saadaan yhdistämällä koko ajoharjoittelukeskuksen radat.
Ajokoulutuksen harjoitteet tehdään opetusradoilla. Opetusradat vastaavat kaksi- tai kolmekaistaisia teitä. Opetusradan vieressä on turvavyöhyke. Useimmissa opetusradoissa on liukas pinta. Näin voidaan esitellä ajoneuvojen käyttäytymistä ääri- ja hätätilanteissa suhteellisen pienillä nopeuksilla. Koska fyysiset periaatteet pysyvät samoina, kuljettajat voivat kokea ajoneuvonsa vakauden rajoitukset turvallisessa ympäristössä. Liukkailla pinnoilla ajoneuvot saavuttavat fyysiset rajoitteensa pienemmillä nopeuksilla; näin kuljettajilla on enemmän aikaa tunnistaa ajoneuvonsa käyttäytyminen ja reagoida asianmukaisesti.
Pienikitkaisten pintojen käytön lisäetuna on ajoneuvojen, erityisesti renkaiden säästäminen, jos kuljettaja suorittaa koulutuksen aikana vaarojen välttämiseksi ääriliikkeitä, kuten hätäjarrutuksia tai äkillisiä ohjausliikkeitä.
Kuljettajien reaktioiden aikaansaamista varten opetusmoduulien opetusradoilla on yhtäkkiä esiin tulevia esteitä, joita kouluttaja ohjaa. Esteet eivät vahingoita ajoneuvoja, mutta ne mahdollistavat erilaisten kriittisten ajotilanteiden simuloinnin. Käytössä on kahdenlaisia esteitä: vesiesteitä ja mekaanisia esteitä. Molemmat aiheuttavat yhtäkkiä näkyviin tulevan esteen kuljettajalle. Esteiden erilaisilla yhdistelmillä voidaan simuloida erilaisia kriittisiä ajotilanteita. Esteiden suurena etuna (verrattuna esim. liikennekartioihin) on se, että kuljettajan on reagoitava tilanteeseen ja tehtävä päätöksiä paineen alaisena. Tämä vastaa vaaratilanteita, joita liikenteessä voi sattua.
Siinä missä vesiesteet luovat "törmäyksen vaikutelman" kuljettajan osuessa ajoneuvollaan vesisuihkuihin, mekaaninen este vaikuttaa kiinteämmältä ja aiheuttaa erittäin realistisia reaktioita kuljettajissa. Lisäksi mekaanisia esteitä voidaan käyttää sekä märillä että kuivilla tiepinnoilla. Niinpä mekaanisia esteitä voidaan hyödyntää myös moottoripyöräopetusohjelmissa.
Kuljettajien ryhmäkoulutuksessa radiopuhelinten käyttö tarjoaa turvallisen ja tehokkaan tavan kaikkien ryhmän jäsenten yksilölliseen ohjaukseen, valmennukseen ja opetukseen. Turvallisuussyistä radioliikenne on yksisuuntaista kouluttajalta/ohjaajalta kurssin osallistujille.
Koska kaikki koulutuksen osanottajat kuulevat ohjaajan opetusradalla olevalle kuljettajalle antamat ohjeet ja neuvot, muut opetukseen osallistuvat voivat verrata niitä omaan suoritukseensa ja ajoneuvonsa käyttäytymiseen.
Muiden suoritteiden katsominen ja kouluttajan niihin liittyvien kommenttien kuuntelu parantaa koulutuksen tehoa ja tekee siitä vielä kiinnostavampaa kuljettajille.
Opetusmoduulien alue on valaistu valonheittimillä, jotta opetusohjelmia voidaan toteuttaa myös pimeään aikaan. Valaistuksen toteuttamisessa turvallisuus on etusijalla. Näin ollen valonheittimien pylväät ovat ratojen turvavyöhykkeiden ulkopuolella ja siten, että ne valaisevat kokonaiset radat. Lisäksi on otettava huomioon, ettei valo sokaise kuljettajia.
Jokaisessa opetusmoduulissa on nopeusmittaus ja nopeusnäyttö kouluttajalle ja kuljettajille. Koska nopeudella on erittäin suuri vaikutus vaadittuun paikkaan ja mahdollisuuteen selviytyä kriittisistä ajotilanteista, on tarpeen osoittaa nopeuden merkitys. Näin ollen kuljettajille kerrotaan ajonopeudesta jokaisen harjoitteen jälkeen opetusradan päässä olevan nopeusnäytön avulla.
Suoran liukkaan ajoradan alussa on sivuluisulevy. Ennen liukkaalle opetusradalle tuloaan ajoneuvot ajavat keskikaistalla hydraulikäyttöisen sivuluisulevyn yli. Jos kouluttaja aktivoi sivuluisulevyn, se vetää ajoneuvon takapyöriä sivulle ja saattaa ne sivuluisuun (jolloin ajoneuvo yliohjautuu). Tiellä sivuluisuonnettomuuksien syynä on lähes aina ajovirhe. Liikenneturvallisuusradalla kurssin osallistujat voivat kokea tämän vaarallisen tilanteen tekemättä ajovirhettä ja harjoitella oikeita vastatoimia. Näin ollen sivuluisulevyä käytetään niin sivuluisun vaarojen esittelyyn kuin oikeiden vastatoimien opettamiseen. Sivuluisulevyn käyttötapa vaihtelee kunkin opetusohjelman tavoitteen mukaisesti.
Vaikeusastetta voidaan säätää muuttamalla sitä, kuinka paljon sivuluisulevy liikkuu ajoneuvon takapyöriä vetäessään. Lisäksi suunta, johon sivuluisulevy työntää ajoneuvoa (oikealle tai vasemmalle), on vaihdettavissa.
Opetusradan teknisten varusteiden ohjaamista varten opetusradan vieressä on kontti. Ohjauspaneelista voi ohjelmoida ja hallita sivuluisulevyä, esiin ponnahtavia esteitä ja mekaanisia esteitä. Sieltä voidaan aktivoida ja deaktivoida myös kastelu ja nopeusnäyttö.
Suoja sijoitetaan niin, että siitä avautuu ohjaajalle paras mahdollinen yleisnäkymä opetusradalle ja paluukaistalle. Näin ohjaaja voi ohjata koko ryhmää ja puhua kaikille kuljettajille.
Koska on suositeltavaa suosia käytännön harjoittelua enemmän kuin luokkahuoneopetusta, jotkin harjoitteet edellyttävät ohjaajan puheita tai jopa havaintoesityksiä. Tätä varten suoja toimii tapaamispaikkana.
Opetusmoduuli 1:n (ja muiden opetusmoduulien) rakenne mahdollistaa erilaisten harjoitteiden kehittämisen ja toteuttamisen, ja se tarjoaa monia mahdollisuuksia edistyneeseen opetukseen. Kuljettajat, jotka eivät ole koskaan aiemmin olleet liikenneturvallisuuskurssilla, voivat tehdä perusharjoitteita.
Ohjaaja/kouluttaja voi lisätä vaikeusastetta muuttamalla opetusparametreja (esteet, sivuluisulevyn voima) ja harjoitteiden yhdistelmää.
Moduuli 3 mahdollistaa harjoitteet, jotka ensisilmäyksellä ovat samankaltaisia kuin moduuli 1:n harjoitteet. Harjoitteet poikkeavat kuitenkin moduuli 1:n harjoitteista, koska moduuli 3:n opetusrata on alamäki. Niinpä ajoneuvojen käyttäytyminen on äärimmäisempää; erityisesti jarrutus- ja väistämisliikkeet voivat aiheuttaa vakavaa yliohjautumista.
Moduuli 4 on suhteellisen pieni jyrkkä mäki, jonka jälkeen on joukko mutkia. Tämä erittäin katumainen rata edellyttää muilla radoilla opittavissa olevien taitojen yhdistelmää. Niinpä useiden mahdollisten perusharjoitteiden lisäksi moduuli 4 -rataa voidaan käyttää edistyneeseen harjoitteluun ja harjoitteiden kertaamiseen uudessa ympäristössä.
Radan asfaltti on maalattu erityisesti moottoripyöräharjoittelua varten. Asfaltin pito on suurempi kuin ajoharjoitteluratojen muiden alueiden.
Koska opetusmoduulit on ensisijaisesti suunniteltu ammattikuljettajien opetukseen, moottoripyöräajo-opetus on rajallisesti mahdollista. Niinpä ajoharjoitteluradalla on kokonaan asfaltoidun käsittelyalueen lisäkäyttömahdollisuus kaiken tyyppisille ajoneuvoille kaksipyöräisistä raskaaseen kalustoon. Radat ja harjoittelumahdollisuudet voidaan merkitä tiemerkinnöillä.
Alue on hiukan kalteva mahdollistaen koko kentän jatkuvan kastelun ylivuotojärjestelmillä.